Tieteellinen julkaisusarjamme Bibliotheca Sigillumiana

Bibliotheca Sigillumiana on Sigillumin julkaisusarja historian ja lähitieteiden tutkimuksille ja artikkelikokoelmille. Sarjan painopisteitä ovat kulttuurihistoria, sotahistoria, poliittinen historia, Suomen historia ja arkeologia.

Tieteellisten seurain valtuuskunta on myöntänyt tieteelliselle julkaisusarjallemme oikeuden ottaa käyttöön vertaisarviointitunnuksen. Sitoudumme samalla noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.

Sarjassa julkaistavat teokset käyvät läpi tieteelliset kriteerit täyttävän kaksoissokkomenettelyn mukaisen vertaisarvioinnin. Vertaisarvioijien etsinnässä Sigillumin osakkaiden asiantuntemus ja hyvät yhteydet suomalaiseen yliopistomaailmaan ovat suureksi hyödyksi.

Arviointikäytäntö

Ennen kuin käsikirjoitus voidaan hyväksyä julkaistavaksi, toimikunta tarkistaa alustavasti sen soveltuvuuden julkaisusarjan osaksi. Tämän jälkeen toimikunta lähettää anonymisoidun käsikirjoituksen luettavaksi vähintään kahdelle anonyymille arvioijalle. Arvioijat ovat ulkopuolisia, suhteessa arvioitavaan käsikirjoitukseen riippumattomia, väitelleitä tutkijoita tai muita tieteenalan asiantuntijoita. Refereille annetaan yleensä 8–10 viikkoa aikaa käsikirjoituksen arvioimiseen.

Kummaltakin arvioijalta pyydetään lausunto, jossa arvioidaan tutkimusta seuraavissa asioissa:

+ tutkimuskysymyksen metodologinen pätevyys ja ajanmukaisuus

+ Uusi tieto ja tulkinnat

+ Tutkimuksen rakenne, argumentaatio ja johtopäätökset

+ Esityksen selkeys ja sujuvuus

+ Kieliasu ja viitetekniikka

+ Aineiston ja tutkimuskirjallisuuden kattavuus ja käyttö

Referee-lukijat voivat puoltaa tai vastustaa käsikirjoituksen julkaisemista tai edellyttää siihen muutoksia ennen lopullisen julkaisuluvan myöntämistä. Arvioinnin tarkoituksena on tukea käsikirjoituksen hiomista ja taata kirjojen korkea taso.

Mikäli arvioinnin tulos on myönteinen, kirjan toimitustyölle nimetään toimikunnan jäsenistä vastuuhenkilö ja hänelle varahenkilö. Tämän jälkeen tekijän (kirjoittajan/toimittajan) ja kustantajan välinen vuorovaikutus tapahtuu vastuuhenkilön välityksellä kirjan valmistumiseen saakka. Kopiot lausunnoista, tai niiden tiivistelmät, lähetetään myös tekijälle. Vastuuhenkilö esittelee käsikirjoituksen julkaisemisen toimikunnan päätettäväksi. Päätös tehdään referee-lausuntojen, julkaisusarjan toimituksellisen linjan ja taloudellisen tilanteen perusteella. Vastuuhenkilö ilmoittaa päätöksestä käsikirjoituksen tekijälle.

Kustantaja tallentaa arviointiprosessia koskevat keskeiset tiedot ja asiakirjat itselleen.

Kustantaja sitoutuu toiminnassaan edistämään Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita.

Ohjeet vertaisarvioijille

Käsikirjoitusten arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Luonnehdi käsikirjoitusta ja arvioi, minkälaiselle lukijakunnalle se on suunnattu.
• Mitä uutta ja erityistä käsikirjoitus tarjoaa?
• Arvioi kirjan jäsentelyä, argumentaatiota ja kirjoitustyylin sujuvuutta.
• Arvioi käsikirjoituksen kieliasua ja viitetekniikkaa.
• Esitä korjaus/parannusehdotuksia ja ilmoita selkeästi ehdotatko vai edellytätkö korjauksia.

Jos mahdollista, tee merkinnät suoraan käsikirjoitukseen.

• Tee loppulausunto, jossa ilmaiset selkeästi puollatko käsikirjoituksen julkaisemista vai et. Jos kyseessä on artikkelikokoelma, ilmoita puollatko kaikkien artikkelien julkaisemista.

Tieteellinen julkaisusarja Bibliotheca Sigillumiana

9. Minna Silver & Pirjo Uino (toim.): Tiedenainen peilissä. Arkeologian professori Ella Kivikosken elämä ja tutkimuskentät

8. Pirkko Kanervo, Terhi Kivistö & Olli Kleemola (toim.): Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani

7. Maria Rantala: Ylös, ulos ja lenkille! Suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ja liikuntakampanjajulisteet vuosina 1941–2010

6. Elina Virtanen: Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886–1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta

5. Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.): Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa.

4. Marika Honkaniemi: Taistelusta taiteeksi. Tiedotuskomppanioiden valokuvat Ateneumin suomalais-saksalaisessa Taistelukuvaajain näyttelyssä 1942

3. Risto Hauvonen: Taistelu Koivistosta

2. Panu Savolainen: Teksteistä rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenkäytössä ja arkielämässä 1740–1810

1. Olli Kleemola: Valokuva sodassa. Neuvostosotilaat, neuvostoväestö ja neuvostomaa suomalaisissa ja saksalaisissa sotavalokuvissa 1941–1945