Kirjat-arkiv - Oy Sigillum Ab

Ismo Luukkonen: Astuvansalmi & Uittamonsalmi. Yöveden ikiaikaiset

Markus Kivistö — Thu, 28 Aug 2025 13:35:33 +0000

Ennakkotilaajan hinta 18.9.2025 asti!

Saimaan Yöveden Astuvansalmen jylhään rantakallioon on maalattu Suomen tunnetuin esihistoriallinen kalliomaalaus. Yhdeksän kilometriä länteen Uittamonsalmella on neljä pienempää kuvakenttää. 6000–4500 vuoden taakse ajoittuvat kivikautiset kuvat esittävät hirviä, ihmisiä ja veneitä. Muiden kuvioiden lomaan on painettu kädenjälkiä punaisella värillä.
Astuvansalmi & Uittamonsalmi, Yöveden ikiaikaiset esittelee kuvin ja sanoin Yöveden kiehtovat kalliomaalaukset, ja tarjoaa siten kuvallisen vihjeen muinaisten ihmisten maailmaan ja ajatteluun.

Englanninkielinen tiivistelmä / with English summary

Lisää aiheesta: https://www.ismoluukkonen.net/

The post Ismo Luukkonen: Astuvansalmi & Uittamonsalmi. Yöveden ikiaikaiset appeared first on Oy Sigillum Ab.

Tuukka Talvio: Frithiof Antell ja hänen testamenttinsa. Museotoiminnan alkuajoilta Suomessa.

Markus Kivistö — Thu, 06 Feb 2025 06:26:40 +0000

Vaasalaissyntyinen, jo nuorella iällä Pariisiin asettunut H. F. Antell (1847– 1893) oli yksi Suomen merkittävimmistä lahjoittajista. Tässä kirjassa on en- simmäisen kerran pyritty antamaan kokonaiskuva hänen epätavallisen värikkäästä elämästään, jonka täyttivät keräily ja matkailu. Huomion kohteena ovat ennen kaikkea hänen suhteensa taiteilijoihin ja museoalaan. Antell testamenttasi pääosan omaisuudestaan Suomen tulevalle kansallismuseolle ja Helsingin yliopistolle. Kansallismuseo oli tuolloin vasta suun- nitteilla, ja myös valtion taidekokoelmien odotettiin kuuluvan sen alaisuuteen. Siksi Antellin lahjoitus tulikin aivan erityisesti hyödyttämään nykyistä Kansallisgalleriaa. ”Suomen kultakauden” taide ei olisi sen kokoelmissa niin hyvin edustettuna ilman hänen lahjoitustaan. Kansallismuseon saamat Antellin numismaattiset ja muut kokoelmat ovat nekin ainutlaatuiset. Tuukka Talvio on opiskellut arkeologiaa ja taidehistoriaa. Hän on hoitanut Suomen kansallismuseon raha- ja mitalikokoelmia ja toiminut numismatiikan dosenttina Helsingin ja Turun yliopistoissa.

174 sivua, mustavalko- ja värikuvitus.

The post Tuukka Talvio: Frithiof Antell ja hänen testamenttinsa. Museotoiminnan alkuajoilta Suomessa. appeared first on Oy Sigillum Ab.

Luihin ja ytimiin. Tutkimuksia ja tulkintoja Euran Luistarin kalmistosta

Markus Kivistö — Thu, 21 Dec 2023 19:16:29 +0000

Kirjan toinen painos on ilmestynyt!

Euran Luistari on yksi Suomen suurimmista arkeologisesti tutkituista paikoista. Se tunnetaan Euran muinaispuvun ohella erityisesti rikkaista viikinkiajan löydöistä, joihin kuuluu runsaasti koruja ja useita miekkoja. Luistarin vaikutus ulottuu tieteellisten julkaisujen ja tietokirjallisuuden ulkopuolelle, aina nykypäivään asti.

Runsaasti kuvitetussa kirjassa joukko tutkijoita syventyy niin Suomen pronssikauteen, muinais-DNA-tutkimukseen, rautakauden vaatetukseen ja esineisiin kuin linnavuoriin ja muinaisiin kieliinkin. Nykypäivän perspektiivissä tarkastellaan historianelävöitystä, esihistoriamatkailua, tatuointeja ja sarjakuvataidetta.

Tervetuloa tutustumaan esihistorian arvoituksiin.

Luistari i Eura är en av Finlands största arkeologiskt undersökta platser. Platsen är, vid sidan av Euras forndräkt, speciellt känd för rika vikingatida fynd med många smycken och flera svärd. I dag sträcker sig Luistaris inflytande långt utanför vetenskapliga publikationer och facklitteratur.

I den rikligt illustrerade boken du håller i din hand fördjupar en mängd forskare sig i såväl Finlands bronsålder, undersökningar av forn-DNA, klädsel och föremål från järnålder som fornborgar och forntida språk. Även historieåterskapande, förhistoriska resor, tatueringar och serietidningskonst granskas ur ett nutida perspektiv.

Välkommen att bekanta dig med förhistoriens gåtor.

The post Luihin ja ytimiin. Tutkimuksia ja tulkintoja Euran Luistarin kalmistosta appeared first on Oy Sigillum Ab.

Vehmaan vuosituhannet – hylkeenpyyntiluodoista 2020-luvun moderniksi maaseutukunnaksi

Markus Kivistö — Thu, 21 Sep 2023 13:24:14 +0000

Vehmaa on viljava rannikkokunta, joka on tunnettu myös keskiaikaisena emäseurakuntana, Vakka-Suomen hallinnollisena keskuspitäjänä, Suuren postitien tärkeänä etappina ja Länsi-Suomen kiviteollisuuden keskuspaikkana. Vehmaan vuosituhannet – Hylkeenpyyntiluodoista 2020-luvun moderniksi maaseutukunnaksi pohjautuu muun muassa arkeologian, keskiajan lähteiden, maatalous- ja kulttuurihistorian uusimpiin tutkimuksiin, ja kertoo hallinnollisen historian ohella myös arjen historiasta eri vuosisatoina. Vehmaalaisten historia on emäntien ja isäntien, talonpoikien ja sotilaiden, maanomistajien ja torpparien, kivityömiesten ja yrittäjien historiaa. Se on tuhoisien sotien ja nälkävuosien mutta myös kehittyvän kunnan ja sen uudistuvan kulttuurin historiaa.

Teos sisältää maamme ensimmäisiin kuuluvan laajan tutkimuksen koko 1900-luvun kuntahistoriasta. Siinä käydään perusteellisesti läpi aiemmin usein hallinnollisen historian varjoon jääneitä, mutta kuntalaisten kannalta merkittäviä tapahtumia tie- ja tietoliikenteen kehityksestä vesi- ja viemärijärjestelmän syntyyn sekä kaatopaikkojen perustamisesta kohti kiertotalouden aikaa. Lukija saa katsauksen koululaitoksen ja kyläkauppojen kehityksestä sekä teollisuus- ja palvelualojen muutoksista. Teoksen voi lukea myös maaseutukunnan selviytymistarinana, joka on johtanut suurten rakennemuutosten ja maaseudun hiipuvan asutuksen ajasta kohti tulevaisuudenuskoista itsenäistä kuntaa.

Vehmaan kunta 2023

Toteutus Oy Sigillum Ab

Toimittaja Hanna-Maria Pellinen

Kirjoittajat Terhi Kivistö, Sami Louekari, Hanna-Maria Pellinen, Eira Söderholm, Heli Teittinen

880 s., väri- ja mustavalkokuvitus.

The post Vehmaan vuosituhannet – hylkeenpyyntiluodoista 2020-luvun moderniksi maaseutukunnaksi appeared first on Oy Sigillum Ab.

Kuninkaallisen mahdin näyttämöt. Pohjoismaiset päälinnat

Terhi Kivistö — Mon, 18 Oct 2021 22:04:20 +0000

Runsaasti kuvitettu teos koostuu useasta aihealuetta syvällisesti käsittelevästä asiantuntija-artikkelista, joista on kattavat tiivistelmät ruotsiksi. Kirjassa tutustutaan Pohjolan kolmeen tärkeimpään kuninkaalliseen linnaan: Tukholman, Drottningholmin ja Kööpenhaminan Amalienborgin linnaan sekä niiden kiehtovaan visuaaliseen maailmaan. Menneinä aikoina linnat ja palatsit ovat olleet vallan keskuksia, ja ne on suunniteltu tietoisesti näyttämään valtakunnan ja itsevaltiaan monarkin mahdin suuruutta. Valtaa vahvistettiin ja ylläpidettiin kuvallisilla symboleilla ja muilla visuaalisilla keinoilla. Nykyisin monarkin asema on kuningaskunnissa pääasiallisesti edustuksellinen.

Kirjasta voi lukea Pohjolan kuningaskuntien synnystä ja kehitysvaiheista. Teoksessa kerrotaan myös kiintoisia tarinoita linnojen ja palatsien kuninkaallisista, hallitsijaperheistä ja siitä, miten heidän vaiheensa kuvastivat aikakauden yleisiä muutoksia ja kehityskulkuja.

Pohjolan historia on luotu linnoissa. Historiaa voi tarkastella myös rakennusten julkisivuista ja interiööreistä. Euroopassa palatsikulttuurin kehitykseen vaikuttivat ratkaisevasti Roomasta, Italiasta ja Ranskasta tulleet vaikutteet. Kuninkaallisten palatsien arkkitehtuuri, häikäisevät salit harkittuine sisustuksineen ja arvotaide ovat toimineet vuosisadat seremoniallisen hovielämän kulisseina. Ennen muuta Aurinkokuninkaan 1680-luvun lopulla valmistunut Versaillesin palatsi valtaisine muotopuutarhoineen Ranskassa oli majesteetillisessa loistossaan ikonina muille hoveille Euroopassa. Aisteihin vetoava visuaalinen rikkaus yhdistää linnoja.

192 s., värikuvitus.

The post Kuninkaallisen mahdin näyttämöt. Pohjoismaiset päälinnat appeared first on Oy Sigillum Ab.

Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset

Markus Kivistö — Wed, 15 Sep 2021 14:19:58 +0000

Kirja on visuaalisesti upea teos, jossa kaikki Suomen toistaiseksi tunnetut 122 maalauskohdetta sekä 20 mahdollista maalauskuvaa on esitetty niin, että kalliopinnalla säilynyt hematiittipigmentti eli punainen väri on tuotu esiin digitaalisella kuvankäsittelyllä. Kuvamateriaali kattaa kaikki Suomen maalauksissa esiintyvät kuviot ja myös maalausten ympäristö on mukana kirjan kuvissa. Jokaisesta kohteesta on sanallinen esittely. Teos on ajantasainen lähdeteos sekä akateemisille tutkijoille, harrastajille että kotiseutunsa menneisyydestä kiinnostuneille. Teoksen esipuheen on kirjoittanut kalliotaiteesta väitellyt dosentti ja yliopistonlehtori Antti Lahelma.

2. painos.

432 s., värikuvitus

The post Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset appeared first on Oy Sigillum Ab.

Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa

Markus Kivistö — Fri, 23 Apr 2021 08:57:21 +0000

Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995 keskellä eurooppalaisen ja globaalin järjestelmän murrosvaihetta. Päätös hakea EU-jäsenyyttä jouduttiin tekemään ajanjaksolla, jossa mahdollisuuksien ikkuna oli auki, ja Euroopalle oli tarjolla monia erilaisia tulevaisuuksia. Suomen liittyessä EU:n jäseneksi vuonna 1995 unioni oli jo käynyt läpi pitkän kehityskaaren 1950-luvulta 1990-luvulle: alkujaan Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) oli 1990-luvulle tultaessa laajentunut sekä maantieteellisesti että poliittisesti ja taloudellisesti lähes koko Länsi-Euroopan ja läntisen Keski-Euroopan alueelle.

Myös Suomen jäsenyysaikana EU on muuttunut merkittävästi. Yksi suurimmista muutoksista on ollut Lissabonin sopimus, joka toimii nykyisen EU:n perussopimuksena. Sopimuksen alkuperäinen tavoite askeleena kohti perustuslakia ja EU:n asemaa valtiollisena toimijana ei toteutunut, mutta eurooppalainen yhteistyö on laajentunut talouden ja ylikansallisen politiikan piireistä laajemmalle yhteiskuntaan.

Teoksen artikkeleissa suomalaiset EU- ja Eurooppa-tutkijat tarkastelevat EU:n kehitystä omien painopistealueidensa kautta. Ajallinen jänne ulottuu 80-luvun murroksesta 2020-luvun alkuun. Teoksen tavoitteena on auttaa asettamaan Suomen EU-jäsenyyteen liittyviä ilmiöitä, ratkaisuja ja kehityskulkuja osaksi laajempaa integraatiohistorian kaarta ja kontekstia. Kirja on tehty Schuman-seuran ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen yhteistyönä.

Toimittanut Kimmo Elo

The post Suomi 25 vuotta Euroopan unionissa appeared first on Oy Sigillum Ab.

Tiedenainen peilissä. Arkeologian professori Ella Kivikosken elämä ja tutkimuskentät

Markus Kivistö — Sat, 10 Oct 2020 09:44:38 +0000

Professori Ella Margareta Kivikoski (1901–1990) oli Suomen arkeologian uranuurtaja ja monessa suhteessa edelläkävijä, joka vaikutti vahvasti tieteenalansa kehitykseen. Kivikoski oli kansainväliset mitat täyttävä arkeologi, joka on liian usein varhaisia tutkijanaisia esiteltäessä jäänyt unohduksiin.

Historiakiinnostus, professori Aarne Michaël Tallgrenin innoittavat arkeologian luennot ja kannustus kansainväliseen tutkijaverkostoon sekä museotyö Muinaistieteellisen toimikunnan (nyk. Museovirasto) palveluksessa kenttätöineen avasivat näkymät muinaisuuteen sekä viitoittivat tietä arkeologiselle tiedeuralle. Kivikoski nimitettiin aluksi toimikunnan esihistoriallisen osaston ensimmäiseksi naispuoliseksi amanuenssiksi. Väiteltyään Kivikoskesta tuli aikanaan Helsingin yliopiston ainoa naisprofessori ja samalla Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen arkeologian professori. Hän oli myös Suomalaisen Tiedeakatemian ensimmäinen naisjäsen. Kivikosken kirjoittamat Suomen esihistoriaa käsittelevät teokset ovat kuluneet monen lukijapolven käsissä. Hänen tuotantonsa keskittyy rautakauteen.

Usean eri tieteenalanasiantuntijan kirjoittamassa artikkelikokoelmassa kohtaavat henkilöhistorialliset ainekset, arkeologia, historia, tieteenhistoria, kulttuurientutkimus, sukupuolentutkimus, kielitiede, kasvitiede ja osteologia. Teos kutoo yhteen joukon päähenkilön keskeisiä tutkimusaiheita, joista monet ovat edelleen ajankohtaisia.

Toimittaneet Minna Silver ja Pirjo Uino. 600 s., väri- ja mustavalkokuvitus.

The post Tiedenainen peilissä. Arkeologian professori Ella Kivikosken elämä ja tutkimuskentät appeared first on Oy Sigillum Ab.

Matka Roomaan keskiajalta nykypäivään

Markus Kivistö — Thu, 17 Sep 2020 09:59:54 +0000

Matka Roomaan vie lukijansa aikamatkalle ikuiseen kaupunkiin. Nykyään voi kävellä samoilla kaduilla ja vierailla samoissa kirkoissa ja palatseissa kuin Pyhä Birgitta keskiajalla, kuningatar Kristiina 1600-luvulla, suomalainen hovimies Gustav Mauritz Armfelt 1700-luvulla tai kuvanveistäjä Walter Runeberg 1800-luvun jälkipuolella. Kirjailija Tatu Vaaskiven ikuistamasta Mussolinin Roomasta todistaa yhä ajan fasistinen arkkitehtuuri. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisen tieteen ja kulttuurin tyyssijaksi on muodostunut Suomen Rooman instituutti, renessanssihuvila Villa Lante.

Professori Kirsi Vainio-Korhonen ja FT Mikael Korhonen kertovat Roomaan matkanneista Suomen historian henkilöistä. Näiden ihmisten kokemukset liitetään Nyky-Rooman maisemiin ja rakennuksiin tuoreiden valokuvien, karttojen sekä taidemaalarien ja kirjailijoiden osalta heidän oman taiteensa kautta. Teos toimii myös matkakirjana, jonka opastamana voi kulkea Roomassa tunnettujen ja hieman tuntemattomampienkin miesten ja naisten jalanjäljissä. Tuttuja kohteita lähestytään uusin silmin ja uudenlaista tietoa tarjoten.

The post Matka Roomaan keskiajalta nykypäivään appeared first on Oy Sigillum Ab.

”Mehr Licht” – More Light – Più Luce

Markus Kivistö — Wed, 09 Sep 2020 14:53:40 +0000

Klassillisen arkeologian ja antiikin tutkimuksen aihepiiriin keskittyvä teos on Professori Arja Karivierin juhlakirja. Kirjan suomen-, englannin- ja italiankieliset artikkelit käsittelevät Rooman ja Kreikan historiaa ja arkeologiaa naisten elämästä Pompeijin patriisitalon tutkimuksiin, ja kaikkeen siltä väliltä. 294 sivua, väri/mv-kuvitus.

The post ”Mehr Licht” – More Light – Più Luce appeared first on Oy Sigillum Ab.