Viimeisen vuosikymmenen kuluessa väitöskirjan julkaiseminen kustannettuna kirjana on muuttunut vaikeaksi. Saatuani väitöskirjani esitarkastukseen kesällä 2016 pidin itsestään selvänä, että teos tulee ulos ainoastaan digitaalisena ja monistan kopiolaitoksella yliopiston vaatimat muutamat välttämättömät paperikopiot. Huolimatta siitä, että arvostan kirjoja myös esineinä ja tutkimukseni sisältävät paljon kuvallisessa muodossa olevia tutkimustuloksia, etenkin karttoja ja pohjapiirroksia.

Yhteydenotto Sigillumin suunnalta muutti suunnitelmat, sillä Bibliotheca Sigillumiana -sarjassa tarjoutui mahdollisuus julkaista tutkimus graafisesti kunnianhimoisena kirjana mutta samanaikaisesti avoimena sähköisenä julkaisuna.

Toisin kuin ehkä ajattelisi, avoin sähköinen julkaiseminen ja samainen kirja esineenä eivät sulje toisiaan pois. Eivät edes tieteellisessä julkaisemisessa, kuten kustannusprosessi, kirjan graafinen suunnittelu ja levitys osoittivat.

Alun perin arkkitehtina, sittemmin humanistina, pidän tutkimustyötä katkeamattomana ketjuna käsitteistä, ajattelusta, tekstistä, kuvista ja graafisista esityksistä kirjatypografiaan. Humanistisen tutkimuksen perinteinen kiinnittyminen tekstiin – lineaariseen, kertomuksena kulkevaan rakenteeseen – on kaikessa ihanuudessaan myös häirinnyt minua. Väitöskirjan kustannusprosessissa tarjoutui mahdollisuus hioa graafinen aineisto viimeistä silausta myöten kuntoon, painaa kartat ja pohjapiirrokset tasokkaalle paperille.

Viime vuosina, kun väitöskirjoja ei juuri enää kustanneta, on yleistynyt kustannusprosessia varten muokattujen käsikirjoitusten julkaiseminen erillisinä monografioina. Ehkä useimmin monisteena julkaistun väitöskirjan ja kustannetun teoksen ero on siinä, että suuren yleisön silmissä raskaita teoreettisia luotauksia on siirretty tyypilliseltä paikaltaan – teoksen johdannosta – loppupäätelmiin ja toisinaan saksittu ja tiivistetty.

On kuitenkin syytä kysyä, missä määrin tiedekirjojen virtaviivaistaminen helpommin sulaviksi makupaloiksi aliarvioi yleisöä ja tekee lopulta hallaa tälle tietokirjallisuuden lajille. Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa väitöskirjoilla on vuosikymmenten ajan ollut tärkeä rooli osana kirjakauppoihin ja tiedettä seuraavan yleisön käsiin päätyvää painettua tekstiä.

Nyt – avoimen julkaisemisen aikakautena ja kirjahyllyjen kadotessa kotien sisustuksesta – on aihetta panostaa tiedekirjallisuuteen maksimoimalla sekä avoin sähköinen levitys että kirjan olemus kauniina ja informatiivisena esineenä. Historia pysyy näkyvillä ja sitä luetaan, kunhan saatavuus ja visuaalisuus kohtaavat lukevan yleisön.

Panu Savolainen: Teksteistä rakennettu kaupunki. Julkinen ja yksityinen tila turkulaisessa kielenkäytössä ja arkielämässä 1740–1810. Turku 2017.

The post Väitöskirjoista ja tiedejulkaisemisesta appeared first on Oy Sigillum Ab.

Sigillumin kustannustoiminta toimii toisin periaattein. Me uskomme laadukkaasti tehdyn ja hyvin toimitetun tieteellisen teoksen vetovoimaan, ja tältä pohjalta loimme tieteellisen julkaisusarjamme, Bibliotheca Sigillumianan. Sarjaan voidaan hyväksyä historian ja lähitieteiden väitöskirjoja esitarkastuslausuntojen perusteella sekä muita tutkimuksia vertaisarviointimenettelyn kautta. Vertaisarviointimenettely tarjoaa tutkijalle väylän saada arvokasta palautetta ja kommentteja tutkimuksen substanssiin liittyen oman alan asiantuntijoilta.

Tiedejulkaisemisessa vallitsee tällä hetkellä avoimuuden trendi: suositellaan, että väitöskirjat julkaistaisiin myös avoimesti verkossa. Sigillum tukee tieteen avoimuutta: väitöskirjantekijät, jotka julkaisevat kirjansa Bibliotheca Sigillumiana -sarjassamme, voivat halutessaan sopia kanssamme myös teoksen julkaisemisesta oman yliopistonsa verkkoarkistossa tai muussa vastaavassa sähköisessä jakelukanavassa.

Sigillumin kirjatuotannon johtotähtenä on laatu: siksi jokainen meillä julkaistava teos kustannustoimitetaan huolellisesti. Kustannustoimittaja antaa tekijälle palautetta tekstin rakenteeseen, sanavalintoihin ja esimerkiksi kuvitusehdotuksiin liittyen. Näin tekstistä karisevat turhat toistot, kirjoitus- ja kielivirheet sekä ilmaisut, jotka saattaisivat hidastaa ymmärrystä. Kielen lisäksi kiinnitämme huomiota myös ulkoasuun ja visuaalisuuteen: teoksen taitto suunnitellaan ja hiotaan lopulliseen muotoonsa yhdessä tekijän kanssa.

-Olli Kleemola-

The post Tieteellinen julkaiseminen kustannustoiminnan haasteena appeared first on Oy Sigillum Ab.