was successfully added to your cart.

Category Archives: Projektit

Evakot Suomen ruotsinkielisillä alueilla

By | Projektit, Uncategorized, Uutiset | No Comments

Evakot Suomen ruotsinkielisillä alueilla

Karjalaisten pitäjäseurojen piiristä kumpusi ajatus mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta, jossa selvitettäisiin Suomen ruotsinkielisille alueille toisen maailmansodan jälkeen tapahtunutta karjalaisten evakkojen asutustoimintaa. Hanketta pidettiin tärkeänä, mutta todettiin, että sen rahoittaminen ylittäisi Sigillumin omat voimavarat. Päätettiin etsiä siihen Sigillumin oman rahoituksen lisäksi ulkopuolista rahoitusta. Tutkimussuunnitelman hankkeesta laati FT Pirkko Kanervo, jonka tutkimusintressejä ovat toisen maailmansodan ja Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan historia.

Sigillum kääntyi Svenska Kulturfondenin puoleen, joka osallistui rahoitukseen myöntämällä vuonna 2012 Turun yliopiston jatko-opiskelijoille FL Heli Teittiselle ja FM Pentti Mäkelälle henkilökohtaiset apurahat hankkeen ruotsinkielistä Pohjanmaata koskevaa osuutta varten. Projektin johdosta vastasi Sigillum. Pohjanmaata koskeva osatutkimus valmistui vuonna 2015, ja hankkeelle haettiin jatkorahoitusta muita alueita – Varsinais-Suomea ja Uuttamaata – koskevaa jatkotutkimusta varten, nyt Turun yliopiston poliittisen historian tutkija VTT Olli Kleemolan johdolla.

Svenska Kulturfonden myönsi 2018 henkilökohtaiset apurahat Turun yliopiston post doc -tutkija VTT Olli Kleemolalle ja jatko-opiskelija FM Riku Kauhaselle. Niillä päästään tekemään Varsinais-Suomen ruotsinkielisten kuntien evakkojen asuttamista koskeva tutkimus.

Hankkeelle haetaan lisärahoitusta eri lähteistä, jotta myös Uudenmaan osuus tutkimuksesta saadaan toteutettua. Kun kaikki kolme aluetta on tutkittu, tavoitteena on yhdistää tutkimustulokset valmiiksi kokonaisuudeksi ja kiinnostuneiden luettavaksi. Siinä Sigillumin osuus nousee taas keskeiseksi.

Hankkeen oma sähköpostiosoite on evakot@www.sigillum.fi, toivomme yhteydenottoja!

”Kansakoulun pihalla oli evakkojen muonituspaikka. Pikkulapset leikkivät ateriaa odotellessa.” Taavetti 25.6.1944. SA-kuva.

Henrikinkadun arkeologinen valvonta

By | Projektit | No Comments

Turku Energia jatkaa kaukokylmäverkon rakentamista keskustan alueella, tällä kertaa Henrikinkadulla välillä Porthaninkatu – Åbo Akademi Reuterska Huset. Valvojana kentällä toimii arkeologi Janne Rantanen ja mittaukset hoitaa Markus Kivistö. Kaivutyö aloitettiin maanantaina 16.1., ja heti alkumetreillä kaivannosta paljastui kivijalan ja kiveyksen jäännös. Kiveyksen päältä löytyi kaksi rahaa joista toinen on tunnistettavissa Kustaa IV:n aikaiseksi killingiksi.

HRK_0400

Vuoden 1808 Tillbergin kartan mukaan kiveys osuu Kirkkokorttelin tontin 119 kohdalle, joten kyse lienee pihakiveyksestä; vuoden 2011 valvonnassa (Mika Ainasoja / Turun Museokeskus) dokumentoitiin tontin edestä Porthaninkadun suuntaisesti kulkeneen kadun linjaus. Tulevien viikkojen aikana selviää, missä määrin Turun paloa edeltäviä rakenteita ja kerroksia on säilynyt Henrikinkadun alla.

Henrikinkatu

Punkalaitumen Vanttilan kylätontin arkeologiset kaivaukset

By | Projektit | No Comments

Punkalaitumen Vanttilan kylätontin arkeologiset kaivaukset

Sigillum suoritti arkeologiset kaivaukset Punkalaitumen Vanttilan kylätontin arkeologiset kaivaukset 5.-13.9.2016. Alueella tutkittiin muinaisjäännöksen säilyneet rakenteet ja kulttuurikerrokset vesihuoltolinjan kattavalta alueelta. Tutkimustyön vastuullisena johtajana toimii FM Hanna-Maria Pellinen, tutkimusapulaisena ja mittaajana FM Markus Kivistö ja kaivajana Marja Pälikkö. Jälkityöt ja raportin teko jatkuvat toimistollamme.

 

Pellon Kaaraneskosken kaivaukset

By | Projektit | No Comments

Pello Kaaranes 4 löytöaluetta

Pellon Miekojärven ja Vähä-Vietosen välisellä kannaksella kivikautisilla ja rautakautisilla asuinpaikoilla tehdyt koekaivaukset

Pellon Kaaraneskosken alueella tehtiin syyskuun alussa arkeologisia koetutkimuksia viikon ajan. Koekaivaukset liittyivät Tornionlaakson Sähkö Oy:n sähköaseman, kaapeloinnin sekä ilmajohtojen rakentamissuunnitelmiin, jotka sijoittuvat muinaisjäännöksen alueelle. Koekuopituksella, kairauksella ja pintahavainnoilla pyrittiin kartoittamaan suunnitelma-alueelle ulottuvan muinaisjäännöksen rakenteita, kulttuurikerroksen paksuutta ja säilyneisyyttä sekä rakentamisen mahdollisesti edellyttämiä tarkempia tutkimustarpeita ja rakentamissuunnitelmien mahdollisia muutostarpeita. Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi FM Jouni Väänänen ja tutkimusapulaisena FM Inga Nieminen.

Työtä jatketaan lokakuussa järjestettävillä arkeologisilla kaivauksilla.

Sodan pakolaiset

By | Projektit | No Comments

Seminaarisarja sotalapsista, evakuoinneista ja asuttamisesta 1939–1945 Siirtolaisuusinstituutissa Turussa, Eerikinkatu 34

 

Seminaarin järjestävät yhteistyössä historia-alan yritys Oy Sigillum Ab ja Siirtolaisuusinstituutti.  Seminaarit ovat avoimia ja maksuttomia. Kahvitarjoilua varten pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta kevään seminaariin viimeistään 19.4.2016 Terhi Kivistölle (terhi.kivisto@www.sigillum.fi).

Evakuoinnit-teema

Torstaina 21.4.2016

 

9.20–9.30 Tervetuliaissanat Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituutin johtaja

Sessio 1 Kommentaattori Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti

9.30–10.10  FT Pirkko Kanervo, Turun yliopisto: ”Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa”

10.10–10.50 FT Tuomas Tepora, Helsingin yliopisto: “Ahneita isäntiä ja kiittämättömiä evakoita. Talvisodan väestönsiirtojen kokemushistoriaa”

10.50-11.20 kahvitarjoilu

Sessio 2 Kommentaattori Eveliina Lyytinen, Siirtolaisuusinstituutti

11.20–12.00 FT Tuula Eskeland, emerituslehtori, Kööpenhaminan yliopisto: Suomalaisia sotalapsia Skandinaviassa

12.00–12.40 KT Merja Paksuniemi, Lapin yliopisto: ”Vieras maa ja raitaiset karkit” – Lapin lapset evakossa

12.40 –12.45 Loppukeskustelu

 

Asuttaminen-teema

Torstaina 17.11.2016

 

9.20–9.30 Tervetuliaissanat Elli Heikkilä, Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja

Sessio 1 Kommentaattori Tuomas Martikainen, Siirtolaisuusinstituutti

9.30–10.10 VTT Antero Leitzinger, Maahanmuuttovirasto: Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen

10.10–10.50 FT Heli Kananen, Jyväskylän yliopisto: Siirtoväen sopeuttaminen sodanjälkeisessä Suomessa – esimerkkinä ortodoksinen vähemmistö

10.50–11.20 kahvitarjoilu

Sessio 2 Kommentaattori Kjell Herberts, Siirtolaisuusinstituutti

11.20–12.00 FT Aapo Roselius, Helsingin yliopisto: Asuttaminen ruotsinkielisillä seuduilla välirauhan aikana

12.00–12.40 FT Pirkko Kanervo, Turun yliopisto: Kysymys evakkojen sijoittamisesta Suomen ruotsinkielisille alueille jatkosodan jälkeen 

12.40–12.45 Loppukeskustelu

 

Sodan pakolaiset: Seminaarisarja sotalapsista, evakuoinneista ja asuttamisesta 1939–1945

Vuonna 2015 Suomeen tuli 32 478 turvapaikanhakijaa. Edelleen jatkuvat pakolaistulvat ovat nostaneet lehdistössä esiin sota-ajan luovutettujen alueiden evakot ja heidän asuttamisensa eri puolille maata.  Ruotsi on muistuttanut suomalaisista sotalapsista, pääministeri todennut perheensä auttaneen sota-aikana evakoita, kuten nyt pakolaisia, tarjoamalla asunnon. Ovatko kyseessä rinnastettavat ilmiöt? Olisiko yli 70 vuoden takaisesta evakuoinnista ja asuttamisesta jotain opittavaa tämän hetken tilanteessa? Miten silloin onnistuttiin?

Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa luovutetussa osassa Viipurin lääniä asui ennen sotaa noin 420 000 henkeä. Siviilien evakuointi sodan jaloista toteutui eri vaiheissa. Syksyllä 1939 evakuoitiin Suomenlahden ulkosaarien väestöä. Kun talvisota syttyi, oli pikaisesti siirrettävä turvaan Mannerheim-linjan eteläpuolella ja sen tuntumassa sijaitsevien pitäjien väestö. Noin 100 000 henkeä pysyi paikoillaan koko sodan ajan alueilla, joita sota ei suoraan koskettanut, ja lähti muun Suomen puolelle vasta rauhan tultua.

Karjalan menetyksen jälkeen viranomaiset ryhtyivät suorittamaan niin kutsuttuja tasoitussiirtoja, tasaamaan evakoiden aiheuttamaa rasitusta eri kuntien kesken. Karjalaisten ”lopullista” asuttamista koskeva pika-asutuslaki säädettiin 28.6.1940. Lain toimeenpano sujui hitaasti jo senkin takia, että siirtoväen sijoitussuunnitelman valtioneuvosto vahvisti vasta lokakuun alussa. Keväällä 1941 alkoi jälleen muuttoliike, kun siirto uusille sijoitussuunnitelman mukaisille paikkakunnille käynnistyi. Muutto ja pika-asutuslain toimeenpano keskeytyivät jatkosotaan. Sitä mukaa kun armeija valtasi Karjalaa takaisin omiin käsiin, väestöä alkoi palata entisille kotiseuduille. Ensimmäiset 5 500 henkeä palasivat elokuussa 1941, ja todellinen suurmuutto Karjalaan käynnistyi keväällä 1942. Kaikki eivät palanneet, vaan varsinkin muusta kuin maataloudesta elantonsa saaneita jäi palaamatta.

Uusi evakkotaival karjalaisille koitti kesällä 1944. Karjalaisten lisäksi evakkoon joutuivat lappilaiset. Lapin sodan alkaessa evakuoitiin pohjoisesta lähes koko väestö, 56 500 henkeä Ruotsiin ja 111 500 henkeä Pohjanmaalle. Lapin kansa sai sodan jälkeen palata tuhotulle kotiseudulleen, karjalaisista tuli ikuisia evakkoja. Rauhanehdoissa menivät jälleen Karjala sekä osat Sallasta ja Kuusamosta. Nyt oli luovutettava myös Petsamo, jonka Neuvostoliitto oli talvisodan aikana vallannut, mutta jonka se oli rauhanteossa antanut Suomelle takaisin. Rauhanehtoihin kuului vielä Porkkalan vuokraaminen venäläisille 50 vuodeksi.

Luovutettujen alueiden siirtoväki, yli 400 000 henkeä eli noin 11 % Suomen silloisesta väkiluvusta, asutettiin pysyvästi muualle Suomeen. Heistä suurin osa oli karjalaisia ja näistä vielä suurin osa maataloudesta ainakin osan elannostaan hankkineita, joille muodostettiin erikokoisia tiloja sen mukaan, mitä he olivat Karjalassa maata omistaneet. Toukokuussa 1945 säädetyn maanhankintalain mukaan ensisijaisia maanluovuttajia olivat valtio, rappiotilojen omistajat, tilakeinottelijat, yhtiöt, seurakunnat, kunnat, säätiöt ja muut yhteisöt sekä harrastelijaviljelijät. Toissijaisia maanluovuttajia olivat varsinaiset maanviljelijät, joilta maata voitiin lunastaa vain tietyn valtioneuvoston määräämän asteikon mukaisesti. Maanhankintalakiin liittyi vielä pykälä, jonka mukaan siirtoväen sijoittaminen oli ruotsinkielisiin kuntiin toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai ettei kaksikielisessä kunnassa enemmistö vaihdu. Evakoiden lisäksi maansaajia olivat perheelliset rintamamiehet, sotalesket, sotainvalidit ja sotaorvot. Lain nojalla Suomeen muodostettiin 45 000 uutta maatilaa ja 56 000 uutta asuintilaa.

Uusi Vehmaan historia syntyy Sigillumissa

By | Projektit | No Comments

Uusi Vehmaan historia on kirja Vehmaasta ja vehmaalaisista ja se valmistuu Vehmaan kunnan 150-vuotisjuhlavuodeksi 2019. Kirjoittajien tavoitteena on elävästi kirjoitettu tieteellinen tutkimus Vehmaan historiasta varhaisesta asuttamisesta nykypäivään. Teoksessa tarkastellaan, millainen paikka Vehmaa on ollut elää ja miten siellä on eletty. Millainen Vehmaa on ollut paikallisyhteisönä ja miten yhteisö on muuttunut? Teos kertoo myös, mistä vehmaalaiset ovat eri aikoina saaneet elantonsa ja miten elinkeinot ovat muuttuneet. Pelkästään merkkitapahtumiin ja merkkihenkilöihin keskittyvän paikallishistorian sijaan kirja antaa näkökulmia myös vehmaalaisen arkeen ja sen muotoutumiseen eri aikoina. Teoksen runsas kuvamateriaali ei ole pelkästään kuvitusta, vaan kertomassa omaa tarinaansa vehmaalaisten elämästä. Samoin historiallista kartta-aineistoa hyödynnetään ja esitellään teoksessa monipuolisesti.

Vehmaan historia –hankkeen projektijohtajana toimii FM Hanna-Maria Pellinen. Kirjoittajina ovat Pellisen lisäksi FM Terhi Kivistö, FT Sami Louekari ja FL Heli Teittinen.

Projektin yhteinen sähköpostiosoite on vehmaa(at)sigillum.fi.

Akatemiantalon kaukokylmäkaivannon valvontaa

By | Projektit | No Comments

Turku Energia liittää vanhan Akatemiatalon kaukokylmäverkkoon, jonka linja ulottuu Akatemiantalolta Kaarinankadulle. Kaivanto on koko pituudeltaan Turun vanhan asemakaavan alueella, ja Sigillum sai tehtäväkseen työn arkeologisen valvonnan. Jo ensimmäiset päivät toivat päivänvaloon Turun paloa 1827 vanhempia rakenteita: kivijalan ja katukiveyksen. Näiden alta paljastui vanhemman rakennuksen jäännös. Löydetyt rakenteet kuuluvat Mätäjärven korttelin rakennuksiin; on jännittävää nähdä, mitä kaivannosta paljastuu lähestyttäessä Akatemiantaloa. Valvonnasta vastaa FM Mika Ainasoja (kuvassa).

Turun kehätien E18 suunnittelualueen arkeologinen inventointi välillä Naantali-Raisio

By | Projektit | No Comments

Elo-syyskuussa 2015 teemme arkeologista inventointia kaikkiaan 9 kilometrin pituisella Turun kehätien linjalla Naantalista Raisioon. Turun kehätien parantamishankkeessa ei selvitetä uusia tielinjauksia, vaan erilaisia liittymäratkaisuja ja liikennehaittojen muita lieventämiskeinoja. Arkeologisen inventoinnin tarkoituksena on selvittää arkeologisten havaintojen sekä historiallisten ja kartografisten lähteiden avulla, onko suunnitelma-alueella muinaismuistolain tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa huomioidaan sekä esihistoriallisen että historiallisen ajan kohteet.

Porin Karhukorttelin arkeologiset tutkimukset

By | Projektit | No Comments

Aloitimme arkeologiset kaivaukset Porin Karhukorttelissa 10.8., ja kenttätyöt  jatkuvat koko elokuun ajan. Tutkimusten tavoitteena on selvittää, mitä alueella on säilynyt Porin hospitaalista, joka mainitaan kirjallisissa lähteissä vuonna 1595. Pori paloi 1640 ja vanhimmat kaupunkia kuvaavat kartat on tehty vasta tämän palon jälkeen. Syyskuussa jatkamme töitä kaivausaineiston analysoimisen ja raportoinnin parissa. Voitte seurata Porin tutkimuksia Sigillumin Facebook-sivuilla.

Porin Karhukorttelin koetutkimus

By | Projektit | No Comments

Entisen Porin Oluen tontilla on alkanut uuden asuinalueen rakentaminen, ja panimon rakennuksia puretaan kiireellä. Korttelin alueella on sijainnut osia Porin hospitaalista ja triviaalikoulu 1600-luvulla, minkä vuoksi alue on muinaismuistolain suojelema. Heinäkuussa tehtävässä koetutkimuksessa selviää, onko näistä rakennuksista ja kulttuurikerroksista mitään jäljellä 150 vuotta teollisuuskäytössä olleen tontin alueella.