was successfully added to your cart.

Category Archives: Blogi

Matkalla kohti tuntematonta

By | Blogi | No Comments

Kaikki alkoi aikaisin keväällä kun Sigillumin ja minun tieni kohtasivat. Tuona keväänä aloitin elämäni ensimmäisen oikean työharjoittelun Sigillumin toimistolla opetellen markkinointiviestinnän saloja. Silloin syksy oli vielä kaukana edessä ja unelma markkinointiviestinnän tutkinnosta kaukana. Enää tähän unelmaan ei ole kauheasti matkaa – muutama hassu viikko!

Aika on vierähtänyt nopeasti monipuolisten markkinointitehtävien parissa. Samalla olen tutustunut myös mielenkiintoiseen arkeologian ja historian maailmaan. Olen saanut olla monessa mukana niin markkinoinnissa kuin kahvipöytäkeskusteluissa ja jopa arkeologisilla kaivauksilla tutustumassa alan töihin.

Päällimmäisenä harjoittelusta on mieleeni jäänyt mm. arkeologiset kaivaukset Turun keskustassa sekä alusta loppuun asti itse toteutetut nettisivut Sigillumille. Nettisivujen toteutus ja suunnittelu on ollut opettavaista ja haastavaa. Nettisivut kun eivät tunnu koskaan olevan täysin valmiit  – valmiistakin paketista tuntuu aina löytyvän jotain parannettavaa tai kehitettävää. Myös Sigillumin toimiston ikkunaan ilmestynyt ikkunateippaus on käsialaani ja teippauksesta tulikin kaikin puolin toimiva kokonaisuus vai mitä mieltä olette? Tämä luomus näkyy Itäisellä Pitkäkadulla ja sitä voikin ihastella vaikka autolla ohi ajaessaan.

Kaiken kaikkiaan matkani Sigillumin palveluksessa on ollut antoisaa, vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Paljon on matkan varrella opittu ja tehty uudestaan. Tietysti on välillä ollut raskasta yhdistää harjoittelu alkukesästä saamaani kokopäivätyöhön, mutta olen onnellinen siitä, että kaikki on sujunut hyvin ja palkintona odottaa tuore tutkinto.

Muutaman viikon päästä lähden omille teilleni kohti tuntematonta. Syksyhän tuo tullessaan aina jotain uutta ja jännittävää. Tämän tuntemattoman virran mukaan minäkin tänä syksynä hyppään. Toivotan teille kaikille Sigillumin toimintaa seuraaville ja koko Sigillumin porukalle antoisaa sekä mieleenpainuvaa syksyä ja sen odotusta.

-Kati Koskela-

Hiekkaa, hikeä ja hospitaalitoiveita – kaivauskokemuksia Porista

By | Blogi, Uncategorized | No Comments

Tässä olemme me, Anniina ja Emma. Vietimme elokuussa kolme työn- ja hiekantäyteistä viikkoa Porissa kaivajina Sigillumin kaivauksilla. Kaivaussääksi sattui kesän pisin hellejakso, ja aurinkoa tuli otettua vähintäänkin koko talven tarpeiksi. Kyllä me yhdestä sadepäivästäkin tosin saimme nauttia.

Tässä on työmaamme, entisen oluttehtaan tontilla sijaitseva Porin Karhukortteli, aivan Kirjurinluodon kupeessa, Satamaidon ja Satakunnan museon naapurissa. Paikalle tullaan rakentamaan kerrostaloja, joten meidän tehtävämme oli kaivaa aikaisemmat rakennuksenjäänteet pois alta. Niihin kuului mm. kivi- ja tiilirakenteita (kuten kivijalkaa) sekä muutama puu. Peltoakin olimme havaitsevinamme.

Alkuperäinen hypoteesi 1600-luvun hospitaalista todennäköisesti romuttui, kun vanhaksi oletetusta kerroksesta löytyikin piiposliinia, jonka massa kehitettiin vasta 1700-luvun puolivälissä.

(Alla oleva fajanssilautasen pala ei liity tapaukseen.)

Jo mainittujen löytöjen lisäksi alueelta otettiin talteen paljon kaikenlaista uuden ajan kohteille tyypillistä materiaalia, kuten punasavi- ja kivisavikeramiikkaa, lasia, liitupiipun katkelmia, luuta, piitä sekä runsaasti rautanauloja. Lisäksi otimme ajoitus- ja maanäytteitä myöhempiä analyysejä varten.

Tässä muutamia lempilöytöjämme:

Vaikka loppua kohden tulikin hieman kiire, kuten kaivauksilla on usein tapana käydä, ehdimme työn ohella myös tutustua hieman Poriin ja nauttia kaupungin upeista nähtävyyksistä. Kokemäenjoen rannoilla väsyneen kaivajan silmä lepäsi. Lisäksi pääsimme kiertelemään Satakunnan museon tiloissa asiantuntevan oppaan johdolla.

Jokamaanantainen kauppareissumme kulki Käppärän hautausmaan lävitse. Keskellä hautausmaata sijaitsee Juseliuksen mausoleumi, jonka sisäseiniä koristavat Akseli Gallen-Kallelan maalaukset. Sisällä olisikin ollut mukava piipahtaa, mutta…

VOIH! Mausoleumi suljetaan jo neljältä, jolloin työpäivämme vasta päättyy! Mutta saimmepahan erinomaisen syyn palata Poriin vielä joskus.

Päivän päätteeksi reissussa nuhraantuneen arkeologin on hyvä palata majapaikkaansa, Hostel Riveriin. Internet ei aina toimi, mutta palvelu on parasta ykkösluokkaa ja sängyt ihanan pehmeitä.

-Anniina ja Emma

Arkeologiyrityksen arkipäivää

By | Blogi | No Comments

Tänään 24.7. vietetään kansainvälistä arkeologian päivää. Kaikkitietävän wikipedian mukaan päivän tarkoituksena on, että arkeologit ja arkeologian alalla työskentelevät kertovat työstään blogeissa ympäri maailman. Tartutaan siis haasteeseen.

Arkeologia on yksi yrityksemme toimiala, johon meillä on tarkoitus panostaa jatkossa entistä enemmän. Teemme erilaisia arkeologisia toimeksiantoja kunnille ja julkishallinnon organisaatiolle sekä yrityksille ja yksityisille tahoille. Valtaosa toimeksiannoista liittyy rakentamiseen ja maankäyttöön sellaisilla alueilla, joilla on joko aiemmin todettu muinaisjäännöksiä tai joilta voi mahdollisesti löytyä muinaismuistolain suojaamia todisteita ihmisten menneisyydestä. Tämän lisäksi olemme tarjonneet asiantuntemustamme myös yksityisille tahoille ja kansalaisille, jotka haluavat tutkituttaa omistuksessaan olevia alueita myös puhtaasta mielenkiinnosta.

Varsinaisten kaivausten lisäksi suoritamme inventointeja, koetutkimuksia ja työmaiden arkeologisia valvontoja. Teemme myös maankäyttöön, muinaisjäännöksiin ja kulttuuriympäristöihin liittyviä selvityksiä, jotka voidaan jalostaa tarvittaessa joko erillisiksi julkaisuiksi tai osaksi laajempia paikallishistoriatutkimuksia. Tarjoamme arkeologisten tutkimusten lisäksi myös kenttätyöhön liittyvää täydennyskoulutusta, esimerkiksi mittaus- ja dokumentaatiotehtäviin liittyen. Ammattitaitoomme kuuluu myös kattavasti kaikenlainen arkeologiaan liittyvä sisällöntuotanto ja toteutus kuten näyttelyt, retket ja erilaiset tapahtumat.

Periaatteenamme on, että teemme kunnolla sen minkä teemme. Haluamme tarjota laatua, luotettavaa palvelua sekä sujuvaa yhteistyötä. Pyrimme tarjoamaan kuhunkin tehtävään ja toimeksiantoon siihen parhaiten sopivat työntekijät. Mikäli omasta joukostamme sopivaa henkilöä ei ole käytettävissä, etsimme tehtävään parhaiten sopivan. Työntekijöillemme haluamme tarjota hyvän työpaikan, jossa jokaisen osaamista arvostetaan ja jossa on myös mahdollista osallistua arkeologisten tutkimus- ja dokumentointimenetelmien kehittämiseen.

Koska työmme sisältää monenlaisia tehtäviä, on tavallista työpäivää vaikea kuvailla. Juuri tänään, kansainvälisenä arkeologian päivänä, olemme laatineet tutkimuslupahakemusta kaupunkiarkeologista kaivausta varten, pestanneet porukkaa tulevalle työmaalle, haastatelleet yhtä työntekijää syksyn inventointiprojekteja silmälläpitäen, suunnitelleet markkinointia, käyneet läpi muutamia kirjoituksia sekä antaneet ohjausta työharjoitteluun ja arkeologiseen tutkimukseen. Tänään ei ole siis löydetty arkeologisia aarteita eikä oltu kentällä kuoppia kaivelemassa tai maata mittailemassa, mutta muuten on ollut oikein mukava ja mielenkiintoinen päivä.

Lisää päivästä muualla maailmassa: https://www.facebook.com/thedayofarchaeology

Mistä on hyvä kyläkirja tehty?

By | Blogi | No Comments

Vaikka kyläkirja onkin kertomus tietyn kylän vaiheista, laajemmin ymmärrettynä se on samalla kunnan, maakunnan ja heimon menneisyyttä, kotimaan historiaa. Suurin osa tähän mennessä Suomessa julkaistuista kyläkirjoista ei kuitenkaan ole historian ammattilaisten tekemiä, vaan oman koti- tai synnyinkylänsä menneisyydestä kiinnostuneiden innokkaiden harrastajien laatimia.

On erinomaista, että kylien historiaa on suuressa mitassa talletettu kansien väliin, eikä ole syytä väheksyä historianharrastajien laatimia kirjoja. Niitä silmätessään ammattilainen kuitenkin usein huokailee. Yksinkertaisimmillaan kyläkirja saattaa sisältää lähes pelkästään kylän vanhimman asukaspolven muistitietoa, jossa toinen toisensa perään toistuvat samat asiat aina puuduttavuuteen asti.

Sinänsä mielenkiintoiset jutut olisivat vaatineet voimakasta editointia, ja niitä lukiessa herää myös kysymys, onko kertojilta osattu kysyä oikeita kysymyksiä. Usein vaikuttaakin siltä kuin heidän olisi vain annettu tarinoida mielensä mukaan. Muistitietohistorian menetelmiin perehtynyt ammattilainen laatii puolestaan tarkan suunnitelman ennen haastattelujen tekoa. Usein jutut ovat myös murreasuisia. Elävöittävät esimerkit paikkakunnan murteesta ovat tarpeellisia, mutta pitkät murteelliset jutut eivät suinkaan helpota asioihin paneutumista.

Jokaiseen kyläkirjaan kuuluvat itsestään selvyytenä tietyt asiat: kylän sijainti, sen luonto ja maisema, ihmisyhteisön elinkeinot ja vapaa-ajan harrastukset jne. Sanotaan, että jokainen paikallisyhteisö on omalaatuisensa, sen henki on muodostunut asukkaittensa vuorovaikutuksessa vuosikymmenten vieriessä, suomalaisen kansan karuissa kohtaloissa, katojen, nälänhädän ja sotien ankarissa oloissa. Tuon hengen tavoittaminen kyläkirjaan on ensiarvoisen tärkeää.

Hyvä kyläkirja syntyy historiantutkimuksen ammattilaisten ja paikkakuntalaisten tiiviin yhteistyön tuloksena. Ammattilainen osaa luoda kylän tapahtumille historiallisen taustan, hän tuntee arkistojen ja erilaisten lähdeaineistojen salat, mutta tarvitsee tuekseen paikallisia tietäjiä. Entä mistä tunnistaa hyvän kyläkirjan? Sellaisen pystyy lukemaan kannesta kanteen myös kylän ulkopuolinen. Parhaimmillaan hyvä kyläkirja vetoaa myös lukijansa tunteisiin. Hyvää kyläkirjaa lukee kuin hyvää romaania.

Pirkko Kanervo

Miksi historiantutkimus on tärkeää?

By | Blogi | No Comments

Suomen vaikea taloustilanne heijastuu monella tavoin tieteeseen, taiteeseen ja tutkimukseen sekä ennen kaikkea rahoitukseen. Monelta taholta tulee kuitenkin viestejä siitä, että nimenomaan haasteellisina taloudellisina aikoina ihmiset kaipaavat elämäänsä kulttuuria ja tietoa menneisyydestä sekä omista juuristaan.

Historian tuntemus luo pohjaa ihmisten, paikkakuntien ja alueiden identiteetille. Paikallishistoriat ovat tärkeitä alueen tulevaisuudenkin kannalta, jotta alueellisia erityispiirteitä osataan jatkossakin arvostaa. Henkilö- ja sukuhistoriat tallentavat katoavaa muistitietoa ja hyvinkin monenlaisia kohtaloita jälkipolville. Säätiöt osoittavat elämäkerroilla arvostavansa perustajiaan ja lahjoittajiaan. Organisaatiot kunnioittavat aiempien sukupolvien työpanosta tuomalla heidät näkyväksi historiankirjoituksissa. Yrityshistoria tuo yrityksen menneet vuodet ja vuosikymmenet esiin ja antaa perspektiiviä pitkäaikaisesta ja luotettavasta toiminnasta. Historia on käyntikortti.

Historia-alan koulutus antaa pätevyyden historian ammattitaitoiselle kirjoittamiselle. Yliopistokoulutus antaa lähtökohdat tiedonhaulle, asiakirjojen tutkimiselle ja kriittiselle ajattelulle, tietojen yhdistelylle ja johtopäätösten tekemiselle, tapahtumien tulkinnalle. Erityisesti Suomen historian opintoihin on perinteisesti kuulunut paikallishistorioiden lähdemateriaaliin perehdyttäminen ja vanhojen käsialojen opettelu. Nämä ovat taitoja, joita historiankirjoituksen laatiminen usein edellyttää. Laaditut opinnäytteet ja muut tehdyt tutkimukset sekä erilaiset kirjoituskokemukset syventävät näitä opintojen aikana hankittuja perustaitoja.

Paikallishistoria kattaa usein alueen historian esihistoriasta nykypäivään. Harva hallitsee sujuvasti monen vuosisadan, jopa tuhansien vuosien pituisen historian. Joskus useamman kirjoittajan työryhmä saa aikaan monipuolisen ja tieteellisesti ajanmukaisen teoksen. Silloin voidaan hyödyntää alueeseen perehtyneen arkeologin ja eri aikakausien historiantutkijoiden asiantuntemusta.

Terhi Kivistö